lauantai 28. kesäkuuta 2014

Ruiskeksit

Eräänä juhannuksen jälkeisenä päivänä keittiössä valmistui ruiskeksejä. Nämä pikkuleivät eivät ole erityisen  makeita, mutta juuri sopivia jokapäiväiseen keksinnälkään! Rukiin ansiosta nämä keksit henkivät suomalaisuutta, ja ne olisivat oivaa tarjottavaa ulkomaanvieraille. 

Alkuperäisessä reseptissä ei käytetty kanelia, mutta lisäsin sitä, jotta kekseissä olisi jotain makua. Se toimi oivallisesti. Nämä pikkuleivät ovat parhaimpia vasta leipomista seuraavina päivinä, jolloin maut ovat ehtineet tasaantua. Reseptin voi hyvin puolittaa, keksejä tulee silti noin kaksikymmentä. 



RUISKEKSIT

200 g voita
100 g sokeria
1 tl leivinjauhetta
2 3/4 dl ruisjauhoja
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl kanelia

pinnalle sokeria

Vatkaa voi ja sokeri kevyesti sekaisin. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet. 
Kauli taikina jauhotetulla alustalla ja ota muotilla pikkuleipiä. Ripottele pinnalle sokeria. Paista 200 asteessa 5-8 minuuttia. 

                             lähde: Kotiliesi Jouluelämää 2012

lauantai 21. kesäkuuta 2014

Pienet raparperipiirakat

Raparperien aika taisi juuri vierähtää ohi, ne kun ovat parhaimmillaan ennen juhannusta. Näitä pieniä leivoksia tein pakastimeen odottamaan syksyn raparperikaipuuta..

Pienet piirakat voi täyttää millä marjalla vain, tai jos ei pidä pienestä väkertämisestä, voi tehdä yhden ison piirakan.



RAPARPERIPIIRAAT


POHJA

100 g margariinia
1/2 dl sokeria
1 kananmuna
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhe

Vaahdota margariinia ja sokeria. Lisää kananmuna ja jauhoihin sekoitettu leivinjauhe. Laita jääkaappiin tuorekelmuun käärittynä vähintään puoleksi tunniksi. 

TÄYTE

n. 3 raparperin vartta
n. 2 rkl sokeria per raparperin varsi

Keitä kattilassa hiljaisella lämmöllä, kunnes raparperi pehmenee hieman.

1 prk kermaviiliä
1/2 dl sokeria
1 kananmuna
1 tl kanelia

Sekoita kaikki ainekset keskenään.

Kauli jauhotetulla alustalla taikinasta levy ja vuoraa sillä joko pieniä piirasvuokia tai iso piirakkavuoka. Kaada pohjan päälle raparperit ja viimeiseksi kermaviiliseos. Paista 200 asteessa kunnes täyte on hyytynyt ja reunat ovat saaneet väriä, noin 20-40 min. 


lauantai 14. kesäkuuta 2014

Kardemummakeksit

Oikeestaan näitten keksien nimi voisi olla ihan vaan siirappikeksit, tai kinuskikeksit, koska ei näissä kauheasti kardemumma maistunut. Mutta kyllä se maku hieman jostain välistä pilkisti, ja jos ei olisi maustetta lisännyt, ei varmasti olisi maistunut yhtä hyvälle :D

Keksien ohje on jouluaiheisesta lehdestä, mutta väliäkös tuolla, keksit ovat aina ajankohtaisia!  Lehden  kuvassa pikkuleivistä oli tullut vaaleita ja täydellisen pyöreitä, mutta mulla tuli enemmänkin kinuskin värisiä ja ne levistyivät aika paljon. 

Näistä pikkuleivistä tulee hieman sitkeitä ja siirappisia. Jos haluaa voimakkaan kardemumman maun, voi sitä laittaa enemmänkin kuin kaksi teelusikkaa, tai jos omistaa huhmareen tai morttelin, voi valmiiksi jauhettua kardemummaa rikkoa sillä, niin maun pitäisi irrota paremmin. Parhain maku tulisi tietysti juuri jauhetuista kokonaisista kardemumman siemenistä. 


KARDEMUMMAKEKSIT

100 g voita
3/4 dl sokeria
1/4 dl vaaleaa siirappia 
2 tl kardemummaa
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 dl soodaa

Vatkaa voi, sokeri ja siirappi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. 
Muotoile taikinasta tanko tuorekelmun päälle, kääri kelmu rullalle ja laita taikina jääkaappiin noin tunniksi.
Poista kelmu ja leikkaa rullasta ohuita viipaleita. 
Paista 175 asteessa noin 7 minuuttia. 

                                         lähde: Valio Kerma 4/09

torstai 5. kesäkuuta 2014

Pellavamekko

Miksei kaupoista nykypäivänä löydä kivoja mekkoja? Jos etupuoli miellyttää, selässä on valtava halkio. Jos takaa on sopiva, kaula-aukko on liian avoin. Tai sitten ei vaan istu.

Ei löytynyt siskoni ylioppilasjuhliinikaan mitään mekkoa. Olisi kai pitänyt mennä viimeisellä viikolla vasta kauppoihin, niin valikoimaa olisi saattanut olla... Kaapissa oli vain mustia mekkoja, jotka eivät olleet parhain vaihtoehto kesäjuhliin. Siis piti tehdä mekko itse.

Kangasvarastoista löytyi kaksi Marimekon batistia, jotka olisivat soveltuneet mekoiksi. Toisesta leikkasin palat, mutta jokin siinä mättäsi... Hain kuitenkin siihen vuorikankaan ja vetskarin, mutta kangaskaupassa silmiini osui ihanan pehmeä ja laskeutuva pinkki kangas. Sitä lähti pala mukaan, ja marimekko-mekko sai jäädä. Pelkkä pinkki kangas olisi ollut aika räikyvä, joten valitsin sen rinnalle tummansinisen pellavakankaan.

Keskiviikkoillalla leikkasin mekon palat ja perjantai-illalla sitä sitten ompelin. Malli oli helpoista helpoin: ei vetoketjua, niin sai olla väljyyttä. Ei tainnut mennä kaikkien ompelusääntöjen mukaisesti, mutta tulipahan ainakin valmista.


Pellavan miinuspuoli on, että se ryppyyntyy helposti ja nopeasti.

tiistai 3. kesäkuuta 2014

YO-kakut

Viime lauantaina sateisessa ja koleassa säässä juhlittiin siskoni ylioppilasjuhlia. 
Tarjottavat tehtiin omin voimin, ja minä tarjouduin tekemään täytekakut ja ässä-pipareita. 

Tein kaikista kakuista gluteenittomat, sillä vieraslistalla oli gluteenitonta ruokavaliota noudattava henkilö. Vaalean kakkupohjan välissä oli vadelmamoussea ja päällä kermavaahtoa ja sokerimassakukkasia. Ylioppilaaseen viittasi valmis kultainen kakunkoriste-lyyra, joka vaihdettiin kakusta toiseen edellisen tultua syödyksi. 


Kakkuja tein kolme, mutta yksi jäi aloittamattakin. Yhdestä kakusta riitti siis noin kahdellekymmenelle. 


Sokerimassakukat sulivat todella nopeasti kakun päälle. Joten sellaisilla ei kannata koristella kermakakkua kovin kauaa ennen tarjoilua.