korukorva

Tällaisia pikkunäperryksiä on tullut tehtyä lisää. 

Fimo- ja cernitmassan sekoituksesta olen kaikki tehnyt. Pienet kakkupalat ovat leikattu kokonaisesta kakusta. Mutta niistä sitten toisella kertaa :)

Korupiikit laitoin paikoilleen jo uuniin, mutta kovettumisen jälkeen vedin piikit pois, katkaisin sopivan pituisiksi ja liimasin ne takaisin paikoilleen, jotta ne varmasti pysyisivät paikoillaan. 

kesäkurpitsakuivakakku

Oletko koskaan kokeillut leivonnaista, jossa on kesäkurpitsaa? Aivan kuin porkkanakakuissakin, tässäkin kakussa vihannes tuo  mukaan vain pehmeyttä ja kosteutta. 

Tätä kakkua olen tehnyt ensimmäisen kerran kotitalouden lisäkurssilla, ja sieltä on tämä resepti mukaan tarttunut. Joka kesä sen jälkeen olen tätä kakkua leiponut, sillä tämä on niin hyvää! 

Kakkua kesäkurpitsan kanssa maustavat hunaja ja lime. Itse en käyttänyt kahta limeä, vaan yhden sitruunan. Sitruunastakaan en ottanut mukaan kuorta. 

KESÄKURPITSAKAKKU

1 pieni kesäkurpitsa ( n. 250 g)

150 g voita

2 dl sokeria

3 munaa

2 limettiä

2 rkl hunajaa

4 dl vehnäjauhoja

1 tl ruokasoodaa

Raasta kesäkurpitsa karkeaksi raasteeksi. Nosta raaste siivilään ja anna valua taikinan valmistuksen ajan.

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Pese limetit ja raasta niiden kuori. Purista limeteistä mehu. Sekoita 1/2 dl limettimehua ja hunaja keskenään. Sekoita sooda ja vehnäjauhot. Lisää taikinaan yhdessä mehuseoksen kanssa. Purista kesäkurpitsaraasteesta ylimääräinen neste pois käsin ja sekoita raaste taikinaan. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan. Paista kakkua 175 asteisessa uunissa noin 50 min. Halutessasi voit koristella kakun sokerivesikuorrutteella. 

                                      lähde: Maku -lehti

Arvontamainosta

Mustikkasuun blogissa meneillään leivonta-aiheinen arvonta. Kaikki mukaan!

pöllötyyny

Näin jo muutama vuosi takaperin sisustuslehdessä kuvan Ferm Livingin pöllötyynystä, ja ihastuin oitis. Seuraavalla kangaskauppareissulla palalaarista löytyi kuin ihmeen kaupalla sopiva pala ruskeaa velouria.

Siihen se sitten jäikin... Kunnes tänä kesänä hankin huovat ja innostusta.

Huovasta leikatut silmät ja nokka on kiinnitetty toisiinsa ja velouriin silitettävän liimakankaan avulla. Silmät tosin eivät meinanneet pysyä velourissa kiinni, vaikka kuinka silitti, joten kiinnitin ne vielä pienin etupistoin oranssilla kirjontalangalla.